....vihdoinkin lomalla....

Nyt viimeinkin tuli mahdolliseksi tehdä se kauan suunnittelemani etelän reissu. Löin tavallaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla kun samalla toimitin myös parille tilaajalle heidän keväällä tilaamansa teokset suoraan kotiovelle. Kehuivat muuten kovasti kyseistä palvelua.

Nyt huomasin konkreettisesti mistä kaikesta olen unelmoinut näinä "taloudellisen ahdinkoni" vuosina.
Nautin joka hetkestä- ja kilometreistä mitä Volvoni nieli moitteettomasti muristen.
Ensimmäinen pysyvä etappini oli Markku-veljen luona Hämeenlinnan seudulla. Teki hyvää keskustella kaikesta koetustamme. Hän on myymässä omakotitaloaan ja yritin hänelle kerrata niitä omia detaljeja mitä tuollaisessa talokaupassa itselläni silloin aikanaan tuli eteen.
Kokonsa, kuntonsa ja näyttävyytensä puolesta en usko tuon talokaupan kaatuvan. Kävin siellä eka kerran ja ihastuin sen talon pohjaratkaisuun joka oli toimiva ja käytännöllinen.  Uskon että se menee ongelmitta kaupaksi kun he Konstan kanssa pistävät isonremmin päälle. Markun kanssa käytiin mm. Emil Vikströmin taidemuseolla ja taiteilijakodissa. Taidemuseolla oli Kari Suomalaisen näyttely meneillään Varsinkin se taiteilijakoti minua kiinnosti jopa enemmän. Otin siellä kyllä valokuviakin mutta en uskalla niitä tänne laittaa muuta kuin tämän ulkona olevan:

Toinen etappini tietenkin oli vierailu Kiipulan koulukeskuksessa jonka koulupenkit meikäläisen housujen persuuksia kolmisen vuotta kuluttivat.

Soitin ensin muutamille luokkakavereilleni jotka tiesin asuvan siinä lähistöllä ja tehtiin tärskyt sinne "Kiipulan kievarin" edustalle jota ei kylläkään enää ollut.  Tosin hain molemmat autooni Hämeenlinnan rautatie-asemalta johon he tulivat junalla, toinen Jokelasta ja toinen Tampereelta. Oli railakas ja mukava jälleenäkeminen!
Eivät olleet Marja-Liisa ja Anne pätkääkään muuttuneet luonteeltaan!  Iän myötä vain tuo ulkokuoremme on hiukan rapistunut, mutta se kuuluu elämän kaareen.
                                     Ryhmä "Rämä" jälleen koossa lähes 40-vuoden jälkeen.

Kiipula oli kyllä muuttunut aika reippaasti mutta kyllä siellä paljon tuttua on vielä jäljellä. Olimme ihan nostalgian vallassa kun kiertelimme sillä alueella. Kaikki meidän oppilas-asuntolat olivat täysin samalla tolalla kuin sieltä lähtiessämme silloin kauan sitten.
Myöskin itse Turenki oli muuttunut. Kuitenkin hyvin vielä tunnistimme Turengin pääkadun.

Kiipulan pääraitti
Kiipulan kartanon päärakennukset minkä ympärille koko koulukeskus on rakennettu
Tupakalla
Tupakkapaikka meidän koneenpiirustusluokan edustalla
Tytöt väittelevät siitä kumpi on huonomuistisempi....no, molemmat sanon minä. 

No, Kiipulan reissun jälkeen lähdimme Turenkiin syömään jonka jälkeen tarkoitus oli viedä Anne Hämeenlinnan rautatieasemalle josta hän matkustaa Jokelaan.
Koska minun seuraava etappini oli Tampere, pääsisi Marja-Liisa minun kyydissäni sinne.
Turengissa sitten huomattiin että tämä toinen "huonomuistinen" Anne oli unohtanut kukkaronsa Kiipulan puutarhalle josta osti kukkia!  Ei muuta kuin Kiipulaan takaisin tämän "punkkarin" lompsaa hakemaan. 
Hyvästelimme sitten Annen rautatieasemalla ja päätettiin pitää yhteyttä. 

Tampereella sitten jätin tämän toisen huonomuistisen asunnolleen ja jatkoin matkaa poikani Keken asunnolle. 
Oikeastaan ei tullut yllätyksenä kun huomasin perillä että Marja-Liisan kännykkä oli jäänyt siihen tuulilasin hyllylle. Ei kun viemään sitä takaisin ja matkaa oli sentään 5- kilometriä kaupunkiajoa.
Ei se minua paljonkaan harmittanut. Olihan takana upea päivä kahden parhaimman luokkakaverin kanssa tekun ajoilta.  En ole aikoihin saanut nauraa noin paljon kuin tuona päivänä.  Molemmat oli täysin entisellänsä.
Muun muassa ihailimme Marja-Liisan kanssa Annen meistä ottamaa kuvaa niin Marru sanoi Tamperelaisittain: "Juu siinommeitä kaksi möhkälettä."- mikä oli ihan totta kun katsoo meidän muotoja. 

Olin sitten seuraavaksi Tampereella Rantaperkiössä Keken ja Viivitytön luona.  Näin pitkästä aikaa pojantyttöni ja Viivikin Leopappansa.  Se oli intensiivistä uudelleentutustumista muutaman päivän ajan. Lopulta sitten jo hulluteltiin yhdessä.

Alussa oli hieman vielä kainostelua.

Sitten kohta jo hulluteltiin yhdessä.

Isä ja tytär

Muutaman päivän jälkeen tuli taas aika jatkaa matkaa seuraavalle etapille.  Nyt oli osoitteena Ruoveden Visuvesi ja siellä erään taiteilija/Fb- tuttavani luona.
Jumatsuga missä miljöössä hän siellä asuu koiransa kanssa! Olin ihan lääpällään niistä maisemista ja hänen talostaan missä oli taiteilijalle mitä upeimmat pohjaratkaisut ateljeetiloineen.
Olisinhan tuolla voinut viihtyä pidempäänkin kuin yhden yön verran, mutta alkoi jo Rovaniemi kutsua työkiireineen.  Lupasin kuitenkin että tulen sinne mahdollisimman pian uudelleen.
Tässä valokuvia tuosta miljööstä jotka otin aikaisin aamulla ennen Rovaniemelle lähtöä:





Nämä otin edellisenä päivänä:


Oli erittäin virkistävä lomareissu.








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

....Renne....

....ne pirun hammaslääkärireissut....

...lestinheittoa ja bensanmyyntiä...

...elämäni kurjin ja surullisin lauantai...

....."Krupunaru" löysällä.....