....Syyskuulumisia....

Niin se tämäkin vuodenaika on vaihtumassa. Vähitellen taas ollaan laskeutumassa kohti kaamosta.
Tämä kesä oli minulle poikkeuksellisen vilkas noiden minun harrastustenikin kannalta. Alkukesän jouduin viettämään paljon aikaa tuon maalaustelineeni äärellä kun oli noita tilauksia. Yhden tilaustyön kuitenkin sain jättää ns. telakalle odottelemaan kun sillä ei kuulemma ollut niin kiire. Riittää kun saan sen valmiiksi joulun aikoihin.  Sitä duunia olen jo tässä vähin valmistellut aloittamaan. 
Kahdesta muustakin työstä on olemassa optio, joten hyvältä jälleen näyttää. Meneehän tuo kaamosaika jotenkin nopeammin kun on jotain tekemistä.

Soittohommiakin on tänä kesänä ollut poikkeuksellisen paljon enkä ole siitäkään pahoillani. On ollut synttäreitä, tansseja ja yhteislaulutilaisuuksia. 
Tänä kesänä en ottanut silti ollenkaan hääkeikkoja.  Niissä joutuu aina olemaan valmiudessa yleensä koko päivän ja ihan yölle asti.  Se on minun selälle liian rankkaa. Olen kylmästi tarjonnut ”ei oota” sellaisille tilauksille.

Tuo selkä on tänä kesänä ollut aika vaikea. Suunnittelin alkukesästä että tekisin pitkästä aikaa taas sellaisen kunnon pitkän metsästysreissun Kotaselälle ja Vasakairaan.
Eihän siitä mitään tule! Kun joudun pitkään olemaan jaloillani, menee niistä tunto ja jalat menevät ihan pökiöksi. Jos polulla on havunneulaset ristissä niin turvalleni menen.

Keväällä laitoin itselleni kävelysauvatkin että saisin treenata kunnon kohdilleen, mutta miten h****tissä treenaat kun jo puolen kilometrin jälkeen et enää tunne jalkojasi.  Nuo selkärangan välilevyt ovat menneet niin pehmeiksi että ne tukkivat hermoradat.  Yläkerran käskyt kyllä menevät perille mutta sen ”reitin” välillä on niin paljon ”tietöitä” että ei tee enää mielikään treenailla.


Onneksi nuo vaivat eivät tuota soittamista niin paljon ja tuo istuminenkin on jo paljon helpompaa joten noita maalaushommiakin voin tehdä ihan hyvin.
En kuitenkaan valita.  Yritän mennä eteenpäin positiivisin mielin.  Joskus varsinkin nukkumaan mennessä saattaa tulla sellaisia toivottomuuden tunteita esiin mutta pakotan itseni pois sellaisista ajatuksista.

Haaveeksi jäi tänäkin kesänä Unarinjärvi ja siiat.


Tämä olisi minun mielipuuhaa kesäisin.

Täältä Hietalahdesta yleensä ne metsästysreissut kairoille alkoi.
Ei kuitenkaan tänä(-kään) syksynä valitettavasti.                      


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

...lestinheittoa ja bensanmyyntiä...

....Renne....

....ne pirun hammaslääkärireissut....

...elämäni kurjin ja surullisin lauantai...

....."Krupunaru" löysällä.....