Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2017.

...biisi Sodankylälle....

Kuva
Jos ette vielä ole kuulleet eikä nähneet niin reilut kolme vuotta sitten päätettiin ystäväni MaVi: n kanssa tehdä jonkinlaisen laulun Sodankylälle.  Sovittiin että minä ensin tekisin melodian pohjaksi hänen sanoitustyöhänsä.
Kirjoitin sitten nuotit kertosäkeineen valssin poljennolla ja lähetein sen raakileen MaVille sodankylään. Jonkin ajan kuluttua sain tuon sanoituksen e-mailiini. Se sopi loistavasti tuohon tekemääni nuottipohjaan äärimmäisen pienin 'viilauksin'. Sovittiin että sen nimeksi tulisi "Koti Sodankylässä".  Sanoituksen pohjalta sitten tein myös sovituksen joka siinä myös laajeni orkesterisovitukseksi ja tein tietenkin myös kaikille instrumenteille oman nuottinsa.
Sitten muusikkokaverini aikaisemmilta ajoilta Viljo Askola halusi tuon biisin levyttää.  Tietenkin annoin siihen luvan ja tässä on tulos:


No, ruokahalu kasvoi syödessä ja kun olin vauhtiin päässyt, tein vähän samanlisissa tunnelmissa ja samoin menetelmin- ja hiukan omakohtaisemman Foksin "…

....mietteitä Jouluna 2017.24.12....

Kuva
Olen ihan lapsesta saakka ollut ”jouluihminen”.  Ympärilläni on aina ollut paljon ihmisiä varsinkin jouluaattona.  Jo joulukuun alkaessa olen alkanut virittäytyä jouluun ja sen tunnelmiin.
Joululaulut radiossa, milloin niitä sieltä kuului, toi minulle aina hyvänolon tunteen.
Malttamattomana sitä aina odotti jouluaattoa.  Lapsuuden aikaiset lahjat, vaikka ne ainakin meillä olivat kovin vaatimattomia, tekivät minut onnelliseksi.  Vaikka usein niissä paketeissa olikin vain Äidin kutomat villalapaset- tai sukat, kuuluivat ne ainakin minulla ”pyhävaatteisiin” joita en pitänyt kuin pyhäpäivinä. 
Kovia paketteja en saanut kuin aniharvoin.   Yksi niistä miellyttävimmistä kovista paketeista oli upean ja kiltin tätini ”Muisto Tellervon” minulle hankkima huuliharppu jossa oli kaksi puolta. Toisella puolella äänilaji oli C-duuri ja toisella puolella taas oli A- molli.  Se oli sikäli merkityksellinen joululahja josta voin todella sanoa tuon minun musiikkiharrastukseni alkaneen.
Vaikka muutin väli…

....Kuusenhakureissu....

Kuva
Nyt kun tässä lähestytään tuota "joulun huipennusta", minulla muistui mieleeni eräs tavallista hankalampi kuusenhakureissu lapsuudesta. Olin siinä ehkä 11- vuotias ja veljeni Kari paria vuotta minua nuorempi. Sinä kesänä oltiin käyty marjareissulla uimavaaran kautta luolakummun seudulla jonne on matkaa kylästämme reilusti yli kolme kilometriä. Olin jo kolme vuotta hankkinut perheemme joulukuuset Uimaniemen yhteismetsistä ja tälläkin marjareisulla haukankatseeni löysi todella hienon kuusen joulua varten kuten aina näillä retkillämme. Painoin paikan tarkasti mieleeni.
Se talven alku olikin säiden puolesta tavallista ankarampi ja luminen. Jouluaattoon oli enää 4- päivää aikaa ja päätimme Karin kanssa lähteä hakemaan sen merkkaamani kuusen. Sinä pakkas-aamuna laitoin pikkukirveen vyölleni ja otimme vesikelkkamme mukaan ja siihen narua jolla voisimme köyttää kuusen kiinni kelkkaan. Sinä aamuna oli todellakin kova pakkanen ja aamu-uutisissakin kerrottiin meidän korkeudella olevan 33- …

....Renne....

Kuva
Ystävystyin 60-luvun lopulla yhteen mustalaismieheen- Renneen, joka oli meikäläiselle rehellisistä rehellisin ja mies jonka kanssa pystyin oikeasti jakamaan surut ja murheet meidän ystävyytemme aikana. Auliisti hän myös jakeli minulle elämänohjeitaan.
Renne elätti itsensä ja perheensä tekemällä kauppaa milloin mistäkin.  Yleensä hän teki paljon autokauppoja.  Tosin niihin Rennen autoihin- ja varsinkaan niiden yleiskuntoon  ei tullut mitään takuita, mutta kauppa kävi joskus kuin häkää. Hän tuli tunnetuksi Rovaniemellä ”Mustalais-Renne”- nimellä ja uskoisin että monetkin teistä jotka tätäkin lukee, tietää kenestä on kysymys. Varsinkin 60- ja 70- luvuilla hän möi paljon mm. rannekelloja. Itseasiassa tutustuinkin häneen juuri kellokauppojen merkeissä.
Olin joskus postimyynnin kautta tilannut itselleni sellaisen mekaanisen analogisen- ja raketin näköisen rannekellon josta minulla oli harmia kaiken aikaa, eikä sen aikanäyttöönkään voinut aina ihan täysin luottaa.  Se mekanismi kun toimi f…

....teinipojan priorisointia....

Kuva
Olin kuudennella luokalla koulussa ja oli tulossa Pitkäperjantai, joka silloin oli todella myöhään.  Lumet olivat jo hyvää vauhtia sulamassa esimerkiksi.

Koulussamme opettajat olivat saaneet päähänsä että koko koulun oppilaat lähtevät pitkäperjantain jumalanpalvelukseen Sodankylään ja jokaisen oppilaan piti lähteä.
Sitä varten oli varattu ’Honkalan’ suurin linja-auto.  Minua ajatus ei kuitenkaan viehättänyt koska olin jo suunnitellut mukavampaa tekemistä pitkäperjantaille, joka oli vapaapäivä koulusta.
Sikäli nuo suunnitelmat menivät mönkään kun kaikki muut koululaiset todellakin olivat menossa sinne Sodankylän kirkkoon ja noihin ’suunnitelmiini’ kuului oleellisesti parit koulukaverit.
Sitten kuvaan tuli mukaan teinipojan periaatteet ja päätin tavalla tai toisella uhmata  tuota opettajien määräystä lähteä mukaan tuolle ”kirkkoreissulle”.

Ikään kuin pisteenä iin päälle silloin torstaina Kallatsan Tauno savotalta tullessaan toi sanan Iipolta,(Sassali) joka työskenteli ja asui meillä…

....asiakaspalvelu, muinaisjäänne....

Minulle luvattiin Jääkaappipakastimen toimitus toissa päivänä  8-13.00 välillä, minkä taloyhtiöni oli minulle hankkinut Gigantin kautta, koska se entinen oli vanha ja jo hirveä sähkösyöppö.  Tyhjensin kyseisen vanhan kaapin sisällön hirven- ja poronlihoineen  parvekkeelleni,  koska uskoin  tuon toimituksen tapahtuvan annetun aikataulun rajoissa.  Jouduin jopa perumaan aikaisemmin sopimani  soittokeikan, koska nythän on pikkujouluaika monissakin yhteisöissä ja firmoissa ja tämä joulun alus’aika soittajahanuristin  kulta-aikaa.  No, minullepa  sitten ilmoitettiinkin että tuota artikkelia  ei voidakaan toimittaa, koska se ei ollut tullut sinne terminaaliin mistä kuljetukset lähtevät.  Ärsytykseni  oli suuri koska jouduin palauttamaan tavarat uudelleen siihen vanhaan  jääkaappipakastimeeni ja sen vuoksi  menetin sen aikaisemmin  sovitun  keikkapalkkionkin  ihan tämän asian vuoksi.
Sitten Gigantilta soitettiin ja  luvattiin että kaappi toimitetaankin minulle uudelleen  1.12.  Asiasta tuli…

....tapaus josta en ole ollut ylypeä....

Kuva
Koulusta päästyäni, päivittäinen elämäni alkoi olla pöllin parkkaamista ja muitakin metsurin hommia johon talvisin kuului myös tukinajoa. Minulla oli jopa oma nimikkohevonenkin puutavaran ajoa varten.

Vapaa-ajalla henkilökohtaisesti harrastin paljonkin mm. nyrkkeilyä johon sain kipinän kun minua melkein kolme vuotta vanhempi isoveljeni Taisto Rovaniemellä ammattikoulua käydessään liittyi ”Lapin Lukon” silloiseen nyrkkeilyjaostoon.  Tietenkinhän Taisto lomalle tullessaan toi mukanaan myös nyrkkeilyhanskat ja oli aulis minua myös opettamaan sparrarikseen. Se oli armotonta ja osin kivuliastakin opettelua minulle.  Harva se ilta äiti pyyhiskeli veriläikkiä pirttimme lattialta kunnes hän meidät komensi ”harjoittelemaan” latoon navettarakennuksen vieressä.  Taisto perusteli kovaa koulutustaan niin että: ”ethän sinä muuten opi suojausta ja väistelyä. Itekki olen tätä sammaa joutunu kokemaan Rovaniemellä”.

No, ei mennyt kuin pari- kolme kuukautta kun en enää ollutkaan pelkästään se ”ottava …

Kuvataiteen / Musiikin- värkkääjän Blogi: ....itsekkyyttä, kiittämättömyyttä....

Viimeisimpiä aatoksia.   Kuvataiteen / Musiikin- värkkääjän Blogi: ....itsekkyyttä, kiittämättömyyttä....: Tänä aamuna ”ykkösen aamussa” yhtenä teemana oli itsekkyys ja sen kautta mm. kiittämättömyys. Tuosta tuli mieleeni eräs tapaus tällä Kanto...

....itsekkyyttä, kiittämättömyyttä....

Kuva
Tänä aamuna ”ykkösen aamussa” yhtenä teemana oli itsekkyys ja sen kautta mm. kiittämättömyys. Tuosta tuli mieleeni eräs tapaus tällä Kantokadulla joka jäi mieleni päälle kaivertamaan.

Yhtenä marraskuun yönä noin pari vuotta sitten heräsin taas kerran pakottavaan tarpeeseen nousta vessakäynnille ja ajattelin juoda siinä samalla myös lasin vettä. Vilkaisin samalla ikkunasta ja huomasin tumman lumisen ihmismytyn juuri tuossa parvekkeeni alapuolella. Menin parvekkeelle ja koetin kysyä tuolta ’ihmismytyltä' että onko jokin hätänä.
Pitkähiuksinen nuori tyttö hyvin kankeasti mumisi jotain mistä en ensin tahtonut saada selvää. Kuitenkin lauseen loppuosasta lopulta  erotin sanat: ”en enää jaksa- enkä pysty, paleltaa". Puin kiireesti jotain lämpimää päälleni ja menin tytön luo ja selvisikin että tyttö asuu kohtuullisen lähellä, eli noin 250- 300 metrin päässä olevassa kerrostalossa. Niinpä lähdin tätä velttoa tyttöraasua saattamaan sinne. Todella humalainen tyttö paleli ja vapisi k…

...pyhäinpäivänä...

Kuva
Tuossa juuri kun laitoin parvekkeelleni Pitkäkestoisen kynttilän palamaan Taistoveljen muistolle, minuun iski  taas kova ikävä.
Tästä ei ole kuin pari vuotta kun Taisto päätti maallisen vaelluksensa tuolla Lapin keskussairaalassa.  Muistan sen päivän tapahtumat vielä elävästi kaikkien silloin tuntemieni tunteiden kautta joista en tässä ala avautumaan.
Ulkopuolinen varmaan sai meistä sellaisen kuvan että me emme oikein olleet ”sokeriystäviä”.  Voin kuitenkin kertoa tässä ja nyt että me olemme aina ”eläneet elämämme toistemme kautta”. Minulle on aina ollut tärkeää tietää miten velipojan elämä menee ja samaa voin sanoa myös Taiston ajatelleen.
Viimeisinä aikoina olimme paljon kanssakäymisissä ja varsinkin minä olin huolissani Taiston viimeaikaisesta voinnista kun aloin huomata että hän vähitellen ja vääjäämättä  hiipuu pois.  Aloin myös nähdä kuinka hän alkoi väsyä elämäänsä ja sen viimeaikaiseen ”tarjontaan” hänelle.
Tuntui että hän ei halunnut hetkeksikään jäädä asuntoonsa  omien aj…

....ne pirun hammaslääkärireissut....

Kuva
Olen saanut paljon tiedusteluja nettisivujeni osoitteista joissa tuota minun kuvataidetta on ja mistä sitä voi myös tilata halutessaan niin ajattelinpa laittaa ne linkkeinä tähän näin alkuun. Siis sivuilleni pääsee suoraan näistä linkeistä:
http://www.leongalleria.net/     ja     http://www.leongalleria.fi/429239797    Sivuilla toki on muutakin sisältöä. Käyppä vilikasemassa niitäki. ☺

Kun menin kansakouluun vuonna -56, oli meillä tietenkin edessäpäin myös pakolliset hammaslääkärikäynnit ’kirkolla’- niin kuin varsinaista Sodankylää tuolloin kutsuttiin.
Ne tarkoittivat juhlapäivää meille ’metsäkyläläisille’.  Meikäläiselle se tarkoitti sitä että sain kerrankin nauttia linja-autokyydistä tällä kertaa paljon pidempään kuin esimerkiksi Murtomaan reissun ollessa kysymyksessä, joka oli pisin matkani linja-autossa siihen mennessä.
Usein Uimaniemen koululaiset lähtivät silloin tuolle reissulle kylässä asuvan liikennöitsijän Yrjö Uimaniemen vapaalla olevan vanhan ”nenällisen” Volvo linja-auton…

...lestinheittoa ja bensanmyyntiä...

Kuva
Ruotsista paluuni jälkeen 1974- menin ensin töihin Marttiinin puukkotehtaalle.
Olin tuona kesänä kesälomallani Ruotsista ensin ’varmistanut’ työpaikkani käymällä itse henkilökohtaisesti tuolla puukkotehtaalla tekemässä ns. ”esityösopimuksen”.
Kun palasin tuolta lomaltani Ruotsiin, minun oli ensitöikseni mentävä sanomaan itseni irti Elektroluxilta jossa työskentelin jyrsijänä ja joskus sorvarina. He eivät millään olisi minua sieltä päästäneet koska he tykkäsivät minusta varsinkin jyrsijänä, koska sain siellä aikaiseksi paljon enemmän kuin  se minua aikaisemmin samoilla koneilla töitä tehnyt Jugoslavialainen pappa.  Tein silloin niitä töitä ’urakalla’ niin kuin se papparainenkin oli tehnyt- ja jonka mukaan ne urakat oli laskettu.  Tienasin aika ruhtinaallisesti enkä edes hirvennyt ’tilikatkon’ aikana luovuttaa kaikkia tekemiäni  urakan reikäkortteja.  Niitä minulla oli vino pino jemmassa siellä työkalukaapissa.
Pidin kuitenkin pääni ja samalla annoin myös ne reikäkortit lopputilin la…