…..Radion ja TV-n musiikkitarjonta tänä päivänä….


Kuulun niihin ihmisiin joka oli teini-ikäinen nuori 1960- luvulla. Silloin me nuoret haikailtiin paljon Rock- musiikin, Popin- ja yleensäkin nuorten mielimusiikin perään radiossa. Beatles, Rollarit…yms olivat meille kova sana puhumattakaan niistä suomalaisista vastaavista nuorisobändeistä ja huipulla olevista artisteista kuten Danny, Johnny….jne. Niitä vaan kuultiin radiossa kiusallisen harvoin meidän mielestä.
Milloin vaan radion aukaisi, sieltä tuli sinfoniaa tai jotain pianokonserttoja, ellei sieltä tullut tylsiä puheohjelmia.
Ei meidän popin nälkää tyydyttänyt edes vasta aloittanut Sävelradiokaan. Joskin sieltä kuului hiukan enemmän ainakin sitä viihdyttävämpää tanssimusiikkia. Harvoin siinäkään ohjelmassa soitettiin esimerkiksi Beatlesia ja Rollareita ja harvemmin kuultiin myös suomalaisia vastaavia pop yhtyeitä.
No, lauantaisin oli kyllä myös ne Lauantain toivotut josta me tykättiin myös. Siinä tuli paljon mukavaa tanssimusiikkia josta tykkäsivät kaikki.

Tuolloin meille nuorisolle suunnattuja ohjelmia oli tasan kaksi per viikko, eli Kaleidoskooppi ja Kymmenen kärjessä jotka naulitsivat meidät radion ääreen, siinä kaikki.
Usein veivattiin radiosta asemia mistä saattoi joskus kuulua tuota meidän mielimusiikkiamme. Jos onnistui harvoin Luxenbur kuulumaan niin siellä melkein joka toinen musiikkikappale yleensä oli nuorisolle suunnattua kuten BBC-n asemallakin.
Nykyisin sen sijaan tuntuu että radiosta ja TV-stä ei enää muuta musiikkia tulekkaan kuin nykynuorisolle suunnattua. Kaiken lisäksi aina samat artistit ovat kyseessä.
Henkilökohtaisesti ihmettelen vielä noitten Rap- artistien suosiota täällä suomessa. Minun mielestäni siinä ei ole ollenkaan musiikista kysymys.
Mielestäni hyvin vähän muutenkin noiden nyky-artistien kohdalla on kysymys musiikista. Harvoin niissä melodioissa on mitään tärppiä esimerkiksi meikäläisen ”korvamadoksi” niin kuin aikaisemmissa melodisissa iskelmissä. Ne kaikki biisit perustuvat jotenkin merkillisiin kertosäkeisiin. Tänä päivänä mennään lisäksi vahvasti sanoitus edellä ja mielestäni musikaalisuuden kustannuksella. 
Pahinta tässä kaikessa on että tämän päivän artisteilla ei välttämättä tarvitse olla mitään laulutaitoa!  Eivät he tarvitse kuin joitain kummallisia maneereja  ja ”niekutuskykyä” juuri oikeissa kohdissa. Mitä enemmän vielä pystyy siellä äänihuulissa kääntämään äänensä lapsekkaaksi, on suosio taattu.
 Tämän kaiken taustalla sitten kuuluu monotooninen jumputus ja konemusiikki.

Nyt juuri nelosella meneillään oleva ohjelmaformaatti The woice off finland mainostaa itseään: "vain ääni ratkaisee". No, noinhan se taitaa mennä ehkä, mutta siinä nyt ei ainakaan laulutaidolla ole mitään merkitystä! Olen tullut siihen tulokseen että siinä muutamat tuomarit hakevat vain omia apinoijiaan ja toteuttavat omia mieltymyksiään sekä etsivät lisää niitä nykytyylin mukaisia "niekuttelijoita" mitä tekevät itsekin..
Muusikon sieluni on monta kertaa jo itkenyt verta tuon ohjelman aikana juuri niiden ohjelmasta hyllytettyjen loistavien- ja todella musikaalisten laulajien puolesta. Tosin tuomarit Michael Monroe ja Olli Lindholm sentään yrittävät pistää kapuloita rattaaseen pelastaakseen mitä pelastettavissa on ja vaativat oikeasti myös osaamista. Sitä tosin en kuitenkaan tiedä kuinka heitä ehkä tosiasiassa ohjataan ja määräillään tuossa valinta-asiassa tuottajan puolelta. Mistään kun ei voi olla varma.
Itse minä taas soittajana yritän ottaa tuon ohjelman loistavasta orkesterista ja sen taitavista muusikoista kaiken irti ja nauttia edes siitä soitosta.

No eikä siinä vielä mitään, mutta kun noita nykyartisteja vielä "buustataan" ja mainostetaan television ja radion muissakin ohjelmissa ottamalla heitä mukaan puheohjelmiinkin etteivät vain pääsisi mokomat ihmisiltä unohtumaan! Esimerkiksi "Puoli seitsemän" ja Arto Nyberg"- ja muissakin ohjelmissa heitä hyysätään ja pidetään heidän tähteyttä yllä. He tietenkin niissä esittelevät kernaasti tulevia albumeitaan ja biisejä joita he kuulemma par'aikaa ihan itse "kirjoittelevat" hyvinkin ahkerasti. 

Olen tästä kaikesta sitä mieltä että noin suomalaisten perusmusikaalisuutta tapetaan vähä vähältä ja vääjäämättä tällä menolla. Se on mielestäni surullista varsinkin kun meillä on jätetty "heitteille" äärimmäisen paljon lahjakkaita laulajia ja soittajia.
Tällä menolla meillä ei jatkossakaan tarvita "lava- ja tanssimuusikoita" kun näiden mediassa musiikkiasioista päättävien mielestä lavatansseja ei kannata enää edes järjestää. Aina vaan harvemmin suomen ravintoloissakaan enää näkee eläviä oikeasti instrumentteja soittavia muusikoita ja laulajia. Nekin mestat ovat vallanneet Karaoke- tai yhden- tai kahden hengen orkesterit jotka ovat soittelevinaan kun oikeasti ne musiikkitaustat tulevat sieltä nettitikulta joka on työnnetty sinne Kosketinsoittimeen ja Digihanuriin. 


Meillä kuitenkin olisi vielä miljoonittain potentiaalisia musiikin suurkuluttajia ja tanssijoitakin jotka ovat vain hieman varttuneempia ja tykkäävät "oikeasta" tanssimusiikista. Heille vain ei tarjota mitään! Eivätkä he ole persaukisia, ei todellakaan, mutta kun tuntuu siltä että sen "potentiaalin" raha ei kelpaa kenellekään?!


Kevennykseksi:   "Serkukset ja Äänisen aallot"

No kevät nyt ainakin tuli    "Joukhaisoja" 

"Taakan alla"



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

....Renne....

....ne pirun hammaslääkärireissut....

...lestinheittoa ja bensanmyyntiä...

...elämäni kurjin ja surullisin lauantai...

....."Krupunaru" löysällä.....