Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuuta 18, 2017.

…..Nuotanvetoa ja kepposia……

Kuva
Kuuskymmentäluvulla meillä Uimaniemessä oli  5 nuottakuntaa.  Se on paljon kun peilaa sitä kylän silloisenkiin  asukasmäärään.  Nuotanveto oli varsin kiivasta kesäisin. Piti oikein perustaa ”Apajia” jotta kaikki kalastushalukkaat nuottakunnat mahtuivat vetämään nuottaa kylän ”jakokunnan” vesille, koska juuri jakokunnan vesillä oli parhaat ja muikkurikkaimmat paikat josta sai muikkuja.  Apajien nimet olivat:”Uimaranta+Salmi”,  ”Ryyättäjä+Takakaavi, ”Tapatsainen”, Lenkohonganniemi”, ”Hauvanperä+maantieapaja” ja ”Pensas”. Yleensä ennen  muikunpyyntikauden alkua pidettiin jakokunnan kokous missä sovittiin ’pelisäännöt’ ja arvottiin Apajat nuottakuntien kesken.  Apajia sitten koluttiin vuoropäivinä myötäpäivään kukin nuottakunta kerrallaan ja homma ’skulasi’ juuri niin kuin oli sovittukin.  Koskaan nuottakuntien kesken ei tullut sen kummempia….ainakaan pahoja riitoja.  Mitä nyt joskus saattoi pieniä ’rajaloukkauksia’ sattua jotka usein selitettiin menevän ”rauman” (virrankäynnin)-piikkiin.…

.....Rajatilakokemus?....

Kuva
Pitkän harkinnan jälkeen ja muutaman ihmisen kannustuksesta päätin viimein kirjoittaa tuosta muutama vuosi sitten kokemastani ”rajatilakokemuksesta”.  Itse kylläkin pidin  pitkään sitä silloin jonkinlaisena unihoureena. Tämä tapahtui minulle reilut kymmenen vuotta sitten,- eli juuri samoihin aikoihin kun aloin kokea sepelvaltimotaudin vakavia- ja koko ajan pahenevia oireita jotka lopulta johti siihen että minulle tehtiin Oulussa onnistunut neljän suonen ohitusleikkaus silloin helmikuussa.
Oli sunnuntai-aamu juuri ennen joulua. Asuttiin vielä omakotitalossamme Vuopajantiellä.  Heräsin silloin aamulla omassa  makuuhuoneessamme  tunteeseen että joku yrittää sokaista minua äärimmäisen kirkkaalla valolla, joka silti tuntui toisaalta  miellyttävältä valolta. Kun avasin silmäni, huone oli valoisa ja todella kirkas.  Valoa vasten näin tummahiuksisen hahmon siinä häärimässä ja sillä oli pitkän hiukset ja ikään kuin otsatukka . Hänellä myös oli yllään nilkkoihin asti ulottuva valkea ’yöpaita’…

….Tätä päivää sitten….

Kuva
Jos olette seuranneet tätä minun blogia ihan alusta saakka niin panitte varmaan merkille sen että jouduin yht’äkkisiin velkaongelmiin elämässäni tapahtuneiden perusteellisten käänteiden ansiosta. Myös sen että pääsin kuin pääsinkin viimein viimeisenä keinonani siihen hakemaani ”velkajärjestelyyn”. Tuolle velkajärjestelyohjelmalle kuuluu vain pelkkää hyvää.  Se on kutakuinkin nyt jo ’puolmatkankrouvissa’ ja olen selvinnyt siitä- ja sen maksuvelvoitteista hyvin, vaikka joskus tiukkaa tekee. Se on kuitenkin pientä tuota aikaisempaa ahdinkoani tähän päivään verrattaessa.
Uskon että selviydyn noista velvoitteista loppujaksossakin yhtä hyvin jos nyt ei nämä minun nykyiset eläkkeeni maksajat ajaudu konkurssiin. 
Voisinhan näin kesällä ansaita vielä hieman lisääkin jos vain viitsisin lähteä viihdyttämään ihmisiä tuonne katujen varsille katusoittajaksi.  Nämä ilmat vain ei tähän saakka ole ollut siihen juttuun suosiolliset.  Pitää tosin vielä harkita sitäkin kun kuulostaisi kerran siltä ett…